Outokumpu, Malmikumpu 27.2
Veto Malmikummussa klo 23 aikaan. Joensuusta lähdettiin puoli kahdeksan maissa, matkassa Ronkainen, Naakka, Myller sekä Karhu, joka toimittaa tänään Aaltosen virkaa.
Ronkainen pestattiin rumpaliksi Väänäsen pedattua itselleen peloittavan 362 aamun aamukasaan. Viimeiset mystiset sanat mieheltä enne kuuhun katoamista kuuluivat vain käheästi
särisevän puhelinlinjan läpi "Jos vihollinen tulee muualta kuin idästä, niin se on koukannut.". Heikura oli mennyt tonteille jo aijemmin illalla valmistelemaan asemia
Routarajan mukana. Tänään ei muut Depressuret roudaile.
Keikkapaikalle ajo kävi yksinkertaisten ohjeiden mukaan: kuopiontietä outokumpuun ja liikenneympyrästä vasemmalle. Alkoi tuntua siltä että nyt päästään konstailematta
kiertueen syvimpään olemukseen "rillumarei meininkiin". Ohjeet olivat epäilemättä täydelliset.
Sovittu saapumis aika oli siinä kahdeksan maissa, mutta jätkät myöhästyivät siitä sillä Karhu alkoi vuodattamaan sydäntään kohta mökillä alkavasta puusavotasta. Pimeässä autossa, K-marketin pihassa. Hikipitsaa syöden. Herkkiä hetkiä joita vain harvat pystyvät käsittämään. Matka voitiin aloittaa vasta kun jokainen oli saanut kertonut oman klapisavottatarinansa.
Paikka osoittautui ravintolaksi, mikä ei taatusti jää ainoaksi tällä reissulla. Lava oli motitettu pöydilla, tanssiparketti etusijalla. Karhun jäätävä kommentti
"Enpä tiijä, saatana" lienee osuva ilmaus yleisestä vallitsevasta tunnelmasta Depressuren leirissä.
Pikainen äänentarkastus omalla vuorollamme. Äänentoisto miellytti korvaa. Outokummun ammattiopiston jätkät oli laittanut paikan pätemään. Sitten syömään ja odottelemaan.
Joutavan lörpöttelyn jälkeen päästiin tekemään sitä mitä oltiin tultu tekemään. Soitto kulki hyvin ja setti meni ongelmitta, mikä ei todellakaan ollut ihme Ronkaisen tuntien.
Mainittakoon, että miehelle annettiin treenausaikaa 2 päivää sisältäen yhdet yheiset pänditreenit. Mies otti pestin vastaan paskasesti nauraen, soitti keikan
ja pieraisi päälle.
Keikan jälkeen vielä odottelua, lippujen myyntiä ja sotatarinoiden vaihtoa. Kotiinpäin päästiin lähtemään kello yhden aikaan. Heikuran jäädessä purkamaan kamoja ja hoitamaan
kiertuemanagerin hommiaan.
sunnuntai 15. maaliskuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti