Kitee, Kiteenhovi 21.3.

Tämän reissun pystyisi kuittamaan lyhyellä lauseella.


Reissu oli Naakan ja Karhun osalta varsin lyhyt. Muu pändi oli siirtynyt tonteille jo hyvissä ajoin päivällä, Karhun ja Naakan muodostaessa eläimellisen
vempparyhmän jälkijunaan.

Lähtö tapahtui noin klo 19.23, kun ensin oli tarkkailtu jokipoikien edesottamuksia tv:n välityksellä Vaasasta. Meno matka sujui varsin hiljaisissa
merkeissä. Naakka suunnisteli kiteelle räkä poskella ja pientareitten kautta. Karhun piti välillä ehdotella omalla kaistalla ajoa kun yön pimeydessä hehkuva
avaruusajan polkumosse kiihdytteli kohti vastaantulevia "toisarvoisia" kulkuneuvoja valot vilkkuen.

Myös Kitee kuuluu tällä reissulla niihin kyliin joissa Karhu ei ollut ennen vieraillut. Vaikutelma oli miellyttävä. Paikalle kun saavuttiin niin mitään ei
näkynyt missään. Ainut havainto elämästä oli vanha ukonreuhka ajelemassa natisevalla polkupyörällä kiteenhovin ohi muovipussit ohjaustangolla, keuhkot
pakkasesta kähisten.

Sisällä näytti meininki olevan kohdallaan. Yllätys oli suuri kun salin puolella näytti olevan ihmisiä pyödät täynnä. Selvisikin hyvin nopeasti, että siinä
on jokin syntymäpäiväporukka, ja että tulevat kyllä lähtemään veke hyvissä ajoin ennen soiton alkua. Kiitos tästä, soitellaan taas tyhjälle salille.

Takahuoneesta löytyi maseentuneita jätkiä. Talon isäntä oli antanut ruhtinaallisen yhen korin kaljaa koko porukalle. Kolmen pändin ja tekniikan kanssa sehän
tekee noin puoli pulloa per perse. Saunassakin olivat käyneet, mikä oli ollut kuulemma plussaa. Karhua ei harmittanu paljoa, vaikka saunassa pääsee käymäänkin
vaan sen 3-4 kertaa vuodessa. Ei se kipeenä maistu.

Routaraja soitti ekana. Paikalla oli epäilyksestä huolimatta noin 10-20 raa´an viinan ja rokin ystävää. Baaritiskin tilalla oli tänä iltana iso sammio pontikkaa
josta ukot ja akat kävivät vuoron perään tekohampaat lonksuen, naamat irvessä, kurlaamassa elintason nostattajaa.

Depressure veti toisena. Nyt oli rasvattu kädet ja köysi. Karhun piti kysellä Mylleriltä oliko miehen keppi vireessä, hän kun ei itse kuullut oikein mistään
mitään ja silmissä vain sumeni. Siitäkin huolimatta keikka meni hyvin. Alkaa olla kappaleet suht hyvin lihasmuistissa, kun onhan näitä tullu vedettyä,
joitain jo vuosikausia.

Keikan jälkeen takahuoneeseen pöhisemään. Siellä hetken rauhotuttua katsomaan illan viimestä pändiä, joka oli tällä kertaa Increase. Pändi oli Karhulle tuttu,
ainoastaan musiikkia ei ollut tullut koskaan kuultua. Pändihän olikin varsin asiansa osaava, vaikka ei tyyliltään olekkaan allekirjottaneelle mitenkään
läheinen. Tässä vaiheessa näytti siltä että lavan eteenkin alkoi kerääntyä porukkaa. Lippuja illan aikana oli myyty kuitenkin yllätyksellinen n. 80 kpl,
mutta se missä yleisö vietti bakkanaalejaan jäi mysteeriksi. Missä työ olitte? Kertokaahan, kuuluiko tähän ravintola kompleksiin jokin alakerran kotkanpesä
jossa Kiteen mafia ylläpiti sitä oikeaa hiillosta?

Ehkä se selvinnee ensinumerossa.

Keikkojen jälkeen autot täyteen mustia laatikoita ja ritilät kohti Joensuuta. Autossa keskusteltiin yllättäen naisista. Kovan tenttauksen jälkeen - yllättäen
intistä - selvisi oliko Väänäsen komppaniassa hyvän näköisiä naisia, saatiin miehen poliittisen luonteen omaava vastaus:"Enpä tiijä, mutta toivottavasti selviää
puhumalla".

Retki saatiin viimein päätökseen kellon tullessa aamu neljää.

Eno, Enonvene 14.3

Pitkä päivä luvassa, kotiin pääsee kai vasta aamuyöllä.
Viideksi Routarajan treenikämpälle kasaamaan illan kamoja. Tänään otetaan koko paletti mukaan. Järjestely juttuja ennen kuin ukot pakkautuvat Volvoon. Matkalla puhutaan inttijuttuja
sekä epäonnistuneista musiikkihommista. Mistäpä muusta. Kaljat suhahtelevat.

Paikan päälle saavuttaessa Routaraja oli jo ehtinyt purkaa peräkärryn. Volvosta loput kamat vielä sisään ja lava pystyyn. Mutta ensin syöpottelyä. Enonvenen oli satsannut tarjoiluun.
Iso takahuone tarjoiluineen lienee parasta mitä tähän asti on näiltä osin tullut vastaan. Kiitos siitä heille. Routaraja toimii jälleen lava kasaajana. Näyttää siltä, että
niihin hommiin ei Depressuren tarvitse pelätä joutuvansa.

Ääntä tarkasteltiin siinä sitten kohta puoliin. Sitä ei paljon tarvinnut tarkastella, kun routarajan kamoilla vejetään. Karhu ei edes harkitse omia laitteitaansa käytettäväski,
Eddien pöntöt herättävät sen verran kunnioitusta.

Kello tulee yhdeksän. Depressure soittaa tänään viimeisenä, siinä kello yhden aikaan yöllä. Pitkä ilta kuluu kevyesti. Routarajan jätkät on aika helvetin mukavaa sakkia.
Puhutaan paskaa ja naureskellaan. Ihmisiä lappaa sisään ja muutama kasettikin myydään.

Vihreä maa oli tänään kolmantena pändinä. Soittivat siinä yhentoista aikaan. Saundas hyvin. Koskettimet kuulu yllättävän hyvin, normaalisti kun niistä ei kuulu mitään. Ainakaan meidän
kohdallamme. Saattaa Myllerkin kyetä tänään kuulemaan oman soittonsa.

Routarajan aikaan tulee ongelmia. Sähköt kyykkää ja talo pimenee. Hetken aikaa näytti siltä, että Depressuren keikka on peruttu. Alko naurattaa taas vähän helvetisti. Suurempia
ei kuitenkaan sattunut. Sulakkeet vaihdettiin ja soitto sai jatkua.

Oman vuoron tullessa ilta oli jo sen verran pitkällä, että paikka näytti hiljentyneen. Se ei meitä kiinnostanut, vedettiin erittäin hyvä keikka. Heikura "päältä kaju - alta parta"
veti pikkupäissään sooloo polviltaan ja muutkin riehu sen minkä siinä putkassa kykeni. Tilat oli taas ahtaalla. Toisinaan myökin innostutaan! Vedettiin vähän uudemmalla settikuviolla
joka toimi sen verran hyvin, että sitä pitää käyttää jatkossakin. Ainut miinus oli vain yleisön vähyys. Soitto kävi silti "kuin vitun pesu talon saippualla".

Siinä kahden korvilla sitten pöntöt purkuun ja piuhat laatikkoon. Autot täyttyi nopeesti, kolmen aikaan päästiin starttaamaan kohti Routarajan treenistä. Sinne enimmät laitteet
ja kotiin pötköttelemään.

Tämmönen kolmen soittopäivän putki onkin jo ihan uus ulottuvuus. Kotimatkalla aika helvetin ankeeta keskustelua aiheista, mitkä on varmasti kaikille tuttuja, Karhun toimiessa
kuskina. Seuraava keikka viikon kuluttua jossain, mistä ei tällähetkellä ole minkäänlaista muistikuvaa. Missäs myö eilen oltiin?

Joensuu, Kerubin Kuppila 13.3

Kerubin kuppila, kotikulmat. Paikka jossa Karhu ei juuri aikaansa hyödynnä. Kahden aikaan Naakan kanssa Routarajan treenikämpälle kantamaan illan kattausta keikkapaikalle.
Luvassa on akustinen setti Joensuun taidepiirien kotkanpesässä Routarajan sekä Dusha Piteran kanssa. Tänään me soitamme jälleen ensimmäisenä, jo klo 20 aikaan.

Kamat viidenaikaan kerubille. Routarajan ammattilaiset kasaavat rensselit kuuden aikaan ja sinne on ihan turha lähtee hämmentämään.

Puol seiksalta Myllerin kämpille pitämään pientä akustista treeniä ja sopimaan illan akselistosta. Seiskalta Kerubille syömään sallaattia.

Keikka meni erittäin hyvin, vaikka kitaroista ei kuulunutkaan mitään (?). Pändi oli liekeissä ja veteli niin kuin vain akustisilla voi. Paikka vuoti pikkuhiljaa porukkaa sisäänsä
ja tunnelma vaikutti rennolta. Tänään oli mukava vetää. Soitannollisesti hyvä meininki.

Keikan jälkeen kukin häipyi omille tonteilleen. Väänänen, joka oli päässyt lomille hoiti Heikuran kanssa roudauksen Depressuren puolesta. Naakka katosi muuttopuuhiinsa, Myller
kotiinsa ja Karhu jäi päivystämään Kerubin kaljahanalle.

Joensuu, Rok It -pändikisa kellari 12.3

Tilanteen taustaa: Rok It! on pohjoiskarjalaisille yhtyeille tarkoitettu bändikisa, jonka järjestävät K5-kanava, Pilfink Records, Karjalainen sekä Joensuun
Popmuusikot. Voittaja saa levytyssopimuksen sekä keikan Ilosaarirockissa ja Rokumentissa. Depressure valittiin semifinaaliin 12 orkesterin joukkoon. Osaanottajia
oli kaiken kaikkiaan yli 40.

Depressure osallistui samaan kisaan myös vuosi takaperin, päästen semifinaaliin. Tilaisuus pidettiin silloin nuorisikahvila Screamissa ja oli minimaalinen tämän vuotiseen
verrattuna. Pändeille varattiin aikaa säätöön, sekä korkeintaan kahden kappaleen soittoon 15 min. Meidän kohdalla se tarkoittaa tietenkin sitä että kun kappaleiden
keskipituus on 5 min, niin aikataulutus on täysin epärealistinen. Jokatapauksessa näillä mennään.

Mitään viimevuotisesta kooheltamisesta oppineena, lähdettiin tämänkin kertaiseen kilpailuun takki auki, soittimet epävireessä ja viimehetken saapumisella. Kaljapuuhista
jutustelun lomassa Ronkaisen kanssa selvisi Karhullekkin, että mies toimisi tänäkin iltana Dp:n rumpalina. Samalla selvisi myös soitettavat kappaleet. No mikäpäs siinä, kyllähän
se vaan passaa! Ja miks pitäs treenatakkaan, johan me kerran Tonin kanssa treenattiin.

Keikka paikalle saapuminen veti Karhulta kasvot sitruunalle. Paikka oli tupaten täynnä, lava oli laitettu juhlavaksi taustakankaineen, ympärillä hääri Karhun laskutaidon
ylittävä lukumäärä videokameroita ja takahuoneen täytti video/äänitarkkaamo. Alkoi näyttämään siltä, että nämä ihmiset ottavat tämän jutun ihan tosissaan.

Tunnin verran könöttämistä takahuoneessa. Muutkin saapuivat paikalle. Naakka oli käynyt Heikuran kanssa ostamassa itselleen oman basson. Mieshän on alkujaan kitaristi, mutta
on lähtenyt pändiin bassomieheksi. Jonkin asteista ruumiista irtautumista ja kohta lavalle.

Kamojen kasailun aikaan tilanne muuttui kohtalokkaaksi. Omilla kamoilla kun ei vedetä, eikä minkäänlaista äänitarkastusta tehdä, niin tulos on sen mukainen. Karhulle yllätysnuppi
arpoo 90-luvun alun blackmetalsoundit ja niin kovalle, ettei muista soittimista saanut mitään selvää. Alko naurattaa aika helvetisti. Talo oli täynnä ammattilaisia, eikä kukaan
tullu säätämään tilannetta pikkusen inhimillisempään suuntaan. No, sitähän se on ollu. Veisut seinille ja pillit pussiin. Bändi jäi varmasti ihmisten mieleen, joka oli asetettu
meidän tavoitteeksemme tämän suden suhteen.

Huomisiin.

Outokumpu, Malmikumpu 27.2

Veto Malmikummussa klo 23 aikaan. Joensuusta lähdettiin puoli kahdeksan maissa, matkassa Ronkainen, Naakka, Myller sekä Karhu, joka toimittaa tänään Aaltosen virkaa.
Ronkainen pestattiin rumpaliksi Väänäsen pedattua itselleen peloittavan 362 aamun aamukasaan. Viimeiset mystiset sanat mieheltä enne kuuhun katoamista kuuluivat vain käheästi
särisevän puhelinlinjan läpi "Jos vihollinen tulee muualta kuin idästä, niin se on koukannut.". Heikura oli mennyt tonteille jo aijemmin illalla valmistelemaan asemia
Routarajan mukana. Tänään ei muut Depressuret roudaile.

Keikkapaikalle ajo kävi yksinkertaisten ohjeiden mukaan: kuopiontietä outokumpuun ja liikenneympyrästä vasemmalle. Alkoi tuntua siltä että nyt päästään konstailematta
kiertueen syvimpään olemukseen "rillumarei meininkiin". Ohjeet olivat epäilemättä täydelliset.

Sovittu saapumis aika oli siinä kahdeksan maissa, mutta jätkät myöhästyivät siitä sillä Karhu alkoi vuodattamaan sydäntään kohta mökillä alkavasta puusavotasta. Pimeässä autossa, K-marketin pihassa. Hikipitsaa syöden. Herkkiä hetkiä joita vain harvat pystyvät käsittämään. Matka voitiin aloittaa vasta kun jokainen oli saanut kertonut oman klapisavottatarinansa.

Paikka osoittautui ravintolaksi, mikä ei taatusti jää ainoaksi tällä reissulla. Lava oli motitettu pöydilla, tanssiparketti etusijalla. Karhun jäätävä kommentti
"Enpä tiijä, saatana" lienee osuva ilmaus yleisestä vallitsevasta tunnelmasta Depressuren leirissä.

Pikainen äänentarkastus omalla vuorollamme. Äänentoisto miellytti korvaa. Outokummun ammattiopiston jätkät oli laittanut paikan pätemään. Sitten syömään ja odottelemaan.

Joutavan lörpöttelyn jälkeen päästiin tekemään sitä mitä oltiin tultu tekemään. Soitto kulki hyvin ja setti meni ongelmitta, mikä ei todellakaan ollut ihme Ronkaisen tuntien.
Mainittakoon, että miehelle annettiin treenausaikaa 2 päivää sisältäen yhdet yheiset pänditreenit. Mies otti pestin vastaan paskasesti nauraen, soitti keikan
ja pieraisi päälle.

Keikan jälkeen vielä odottelua, lippujen myyntiä ja sotatarinoiden vaihtoa. Kotiinpäin päästiin lähtemään kello yhden aikaan. Heikuran jäädessä purkamaan kamoja ja hoitamaan
kiertuemanagerin hommiaan.

Depressuren kiertuepuuhastelua keväällä 2009

Maakuntamatkailua -kiertue:

Outokumpu, Malmikumpu 27.2 Even Steven
Joensuu, Kerubin Kuppila 13.3 Dusha Pitera
Eno, Enonvene 14.3 Vihreä Maa
Kitee, Kiteenhovi 21.3 Increase
Lieksa, Tinatähti 27.3 Blackout Order
Tohmajärvi, Kassan baari 4.4 Vox Vulgar
Nurmes, Nurmeshovi 18.4 Hyperit

Jokaisella keikalla Depressure + Routaraja, sekä yksi kolmas, vaihtuva pändi.